Myönteistä säpinää järjestelyissä

21. Salpavaelluksen suosio on saanut järjestäjiin myönteistä säpinää. Selvästi tavanomaista suurempi osallistujamäärä on pannut huollon ja reittipäälliköt tarkistamaan suunnitelmiaan ja jopa täydentämään varustusta, telttoja ja pajamajoja sekä lisäämään kuljetuskapasiteettia. Tavoite on, että kaikki sujuu. Ja saunaankaan ei tarvitse kaikkien välttämättä päästä yhtä aikaa; kesäilta on pitkä.

Kun noin 200 vaeltajan joukkoon lisätään vajaat  parikymmentä opasta, niin kolmella reitillä samoilee komea joukko Salpalinjaan perehtyjiä. Ja sitten sunnuntaina, kun tuo joukko yhtä aikaa kokoontuu Sillanpään marssilaulun tahdissa Salpalinja-museon pihaan heille varatuille penkeille, näky on sykähdyttävä. Lisäksi muuta väkeä on paikalla varmasti vähintään toinen mokoma. Sääennuste lupailee sunnuntaille poutaa ja jopa 17 lämpöastetta! Suomen kesäsää on pukeutumiskysymys.

– Salpalinja kestää ja järjestelyt pelaavat, vaellusjohtaja Risto Sivula toivottaa vaeltajat tervetulleeksi Kaakonkulmalle ja sunnuYö armeijan puolijoukkueteltassa on kokemus sinänsä. Seuraava yö kotona auttaa ymmärtämään kotivuoteen arvon.ntaiksi Miehikkälään maanpuolustusjuhlaan.

Kotikontujen sota ja rauha –kirja julkaistu

Miehikkälän Sotaveteraanit ry julkaisi maanantaina kirjan Kotikontujen sota ja rauha. Kirjan alaotsikko on Miehikkälän Sotaveteraanit ry – veljes- ja sisarapua vuodesta 1967. Noin 130-sivuinen kirja ei ole tavanomainen yhdistyshistoriikki, kaukana siitä. Sotaveteraanien järjestötoimintaa pohjustetaan laajasti Miehikkälän sota-ajan tapahtumilla ja veteraanihaastatteluilla; osansa saa luonnollisesti myös Salpalinja monessa yhteydessä.

Vapaaehtoistyönä tehty kirja paljastaa raadollisesti sen, miten paljon talvisodan jälkeen rajapitäjäksi jääneessä Miehikkälässä sotavuosina tapahtui. Nyt siitä on pystytty ottamaan esille vain osa. Jollekin intohimoiselle tutkijalle Miehikkälässä olisi ainekset ihan puhtaasti sota-aikaan keskittyvään teokseen. Silti Kotikontujen sota ja rauha täyttää tuota tietoaukkoa ehkä eniten, kuin mikään Miehikkälä-kirja aikaisemmin.

Kirja on paitsi historikki myös katsaus sota-aikaan Miehikkälässä.

Kirjan toimituskuntaan ovat kuuluneet Terho Ahonen, Armi Oinonen, Reino Pietikäinen ja Virpi Pietikäinen. Kirjaa saa Salpavaelluksen päätöspäivänä Salpalinja-museolta maanpuolustusjuhlan kahta puolen suoraan sotaveteraanien myyntipöydältä 20 euron hintaan. Kirja tulee myös museolle myyntiin ja sitä voi tilata osoitteesta reino.pietikainen@pp.inet.fi . Jälleenmyyntihinta museolla sekä kirjeenä postitettuna on 25 euroa kappaleelta.

190 vaeltajaa ilmoittautunut, hyvää patikkakeliä luvassa

Määräaikaan mennessä Salpavaellukselle ilmoittautui noin 190 vaeltajaa! Luku tarkentuu, kun reittipäälliköt ehtivät tarkistaa listansa.  Joka tapauksessa selvää on,  että viime vuoden pitkään aikaan korkein 162 vaeltajan määrä ylittyy komeasti.  Osanottajamäärässä jalan liikuttavilla reiteillä lähestytään vaelluksen alkuvuosien huippulukuja; ensimmäisellä kerralla vuonna 1994 oli 205 vaeltajaa. Nyt sitä ollaan lähellä. Porukka on jakautunut melko tasaisesti kaikille reiteille.

Pitkän ajan sääennuste lupailee oikein sopivaa alle 20-asteen patikointikeliä, ei liian kuumaa, ei liian kylmää.

– Ranta- ja auringonottosuunnitelmat kannattaa vaihtaa kunnon vaelluselämykseen, sen saa Salpavaellukselta, vaelluksen reittipäälliköt kehottavat kuin yhdestä suusta.

Joudumme varaamaan muonitukset ennen juhannusta, siksi ilmoittautumisella on takaraja. Mutta mukaan kyllä pääsee ja mahtuu vaikka viime metreillä, kunhan järjestäjillä on siitä ennakkotieto. Asioilla on aina tapana järjestyä logiikalla: jos on ongelma, on ratkaisu. Siis rohkeasti mukaan! Telttoja ja pajamajoja on tilattu lisää.

Salpavaellus kantaa vastuun osanottajistaan. Ainoa asia, josta  vaellus selväsanaisesti irtisanoutuu: Salpavaellus ei vastaa, jos vaelluksen osanottajat jäävät Salpalinjaan koukkuun! Parasta lääkettä kyseiselle ”taudille” on osallistua Salpavaellukselle yhä uudestaan. Iloksemme näitä tapauksia on tälläkin kertaa mukana kymmeniä. Hoidon vaikutusaika on tosin vain yksi vuosi, jonka jälkeen annos on uudistettava.Salpavaellus koukuttaa tehokkaasti osanottajia tutustumaan Salpalinjaan yhä uudestaan. Salpavaellus hoitaa aiheuttamansa "haavat"  uudella Salpavaelluksella. Kuva Salpavaellus 2013 / Terho Ahonen

 

Salpavaellus on laajaa ympärivuotista toimintaa

Salpavaellus järjestettiin ensimmäisen kerran 1994 osana puolustusvoimien organisoimaa Salpa-aseman rakentamisen ja jatkosodan torjuntataistelujen päättymisten 50-vuotisuuden juhlasarjaa. Vaellus onnistui niin hyvin, että sille haluttiin oitis jatkoa. Siitä tuli jokavuotinen ja on sitä edelleen.

Loppusyksystä 2011 lähtien Salpavaellus-tapahtuma on laajentunut ympärivuotiseksi. Ei pelkästään vuotuistapahtuman laajojen järjestelyjen vuoksi, vaan RUK:n reserviupseerikurssien Salpalinjaan tutustuttamisen alettua. Siitäkin on tullut jatkumo ja ainakin nyt näkyvissä olevan tiedon valossa työ jatkuu.

Kun Salpavaelluksella vuosittain on liikuteltu yleensä 100 – 200 hengen välille osunutta vaeltajajoukkoa, toteutuu tuo määrä nyt moneen kertaan vuodessa. RUK:n reserviupseerikursseja on kaksi vuodessa. Toistaiseksi opastukset on tehty yksiköittäin, joita on kuusi. Kaksi kurssia vaatii 12 opastuspäivää vuodessa, alkukesästä ja loppusyksystä. Se on keskimäärin 100 oppilasta / päivä ja jokainen saa kolmen tunnin perehdytyksen noin kymmenen hengen opastusryhmissä.

Tähän mennessä Salpavaellus-tapahtuman vapaaehtoisoppaat ovat perehdyttäneet noin 3400 upseerioppilasta Salpalinjaan Virolahden Harjussa. Siihen on tarvittu noin 340 opasvuoroa. Niitä on tehnyt tällä hetkellä 25 oppaaseen nouseva vapaaehtoisjoukko, luotettavasti, osaavasti ja jokainen vuorollaan.
Nyt on menossa kurssi 244. Erkki Rikkola opastaa ryhmäänsa näyttäen kuvia standylta.

Ilmoittautuminen on nyt ajankohtaista

On ilmennyt, että kaikki eivät ole saaneet järjestäjiltä ilmoittautumisen jälkeen automaattista palauteviestiä.

Syy on mitä todennäköisimmin vastaanottajan tiukoissa roskapostisuotimissa. Jos viestiä ei tule, lähetä viesti salpavaellus@salpavaellus.net, niin laitamme kuittauksen ja sen mukana muistutuksen osanottomaksun tilitiedoista, joka on  FI73 5268 0020 0034 77 BIC OKOYFIHH, saaja Salpavaellus –94. Osanottomaksu pyydetään maksamaan myös 18.6.2014 mennessä.

Salpavaelluksen järjestelyjen onnistumiseksi osanottajien ennakkoilmoittautuminen on siis tarpeen. Takaraja on juhannusviikon keskiviikko 18.6. 2014. Totta kai tarvittaessa mukaan pääsee myöhemminkin, vaikka lähtöluukulla, mutta se vaatii järjestelypäässä erityistoimia. Kuljetuskapasiteetin ja muonituksen riittävyys varmistuu ilmoittautumisella.

Ohjeet ilmoittautumisesta ja osanottomaksuista ovat reiteittäin reittiselostusten yhteydessä. Ilmoittautuminen on kätevintä, kun jo täällä netissä olet, reittikohtaisesti ilmoittautumislomakkeella.
Täytät pyydetyt tiedot ja lähetä. Tiedot tulevat järjestäjille ja sen vakuudeksi saat automaattiviestit ilmoittautumisesi perilletulosta maksuohjeineen ja vielä reittipäällikön terveiset.

Tervetuloa Salpavaellukselle!

Salpavaelluksen tunnus 2014

Heikki Koskelo puhuu mp-juhlassa

Salpavaelluksen päättävässä maanpuolustusjuhlassa sunnuntaina 29.6.2014 klo 13. alkaen on odotettavissa painavaa puhetta.

Salpalinjan perinneyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja kenraaliluutnantti evp Heikki Koskelo käyttää yhdistyksen puheenvuoron. Jatkosodan viimeisen kesän torjuntataisteluista tulee kuluneeksi 70 vuotta ja on hyvä syy uskoa, että Koskelo tarttuu aiheeseen kenties myös Salpa-aseman merkityksen osalta.

Toisena asiapuheenvuorona juhlassa kuullaan vaelluksen vastaanottajan ja suojelijan Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtajan Mikko Halkilahden kannanotto. Ei ole epäilystäkään, etteikö hänenkin sanomansa sivuaisi maamme kohtalon hetkiä ja Salpalinjaa osana sitä.
Salpavaelluksen maanpuolustusjuhlan yleisöä 2013. Kuva Kaakonkulma / Emilia Ristola

Upeat portinpylväät nähtävänä nyt Salpalinja-museolla huutokauppaa varten

Salpavaelluksen päättävässä maanpuolustusjuhlassa viikko jälkeen juhannuksen myydään huutokaupalla kaksi portinpylvästä sotiemme veteraanien hyväksi. Pyterlahden kuuluisasta punaisesta graniitista veistetyt kivet ovat hieman Salpalinjan panssariestekiviä korkeammat ja ohuemmat. Pylväät on kiinnitetty aluskiviin terästapilla ja ne painavat noin tuhat kiloa kappale. Aluskivet painavat noin 500 kiloa kappale. Eli tarjolla on noin 3000 kiloa samaa historiallista kiveä, josta monet Pietarin pylväät ja mm. Aleksaneri I:n monoliitti on veistetty.

Kivet on veistänyt talkootyönä kivimies ja Salpalinja-opas Heikki Savolainen Virolahdelta. Pylväät kuljetti Pyterlahden louhokselta sotiemme veteraanien avustushengessä myyntipaikalle Olli Suurpää virolahtelaisesta Suurpää Oy:stä. Raakakivet lahjoitti Suomen Kiviteollisuus Oy. Näin pylväiden tuotto menee lyhentämättömänä Luumäen, Miehikkälän ja Virolahden sotiemme veteraanien hyväksi.

Pylväät ovat nyt siis nähtävinä Salpalinja-museolla. Huutokaupassa korkeimman tarjouksen tehnyt sitoutuu kuljettaman kivet kustannuksellaan pois. Maksuehdot sovitaan paikalla. Mikäli vuoden sisällä kiviä ei ole kuljetettu pois, huutajan omistusoikeus raukeaa ja ne myydään vuoden 2015 Salpavaelluksen maanpuolustusjuhlassa uudelleen.

Lisää kuvia: http://www.salpavaellus.net/kuvagalleria/kuvia-salpavaellus-2014/
Portinpylväät on pystytetty väliaikaisesti Miehikkälän Salpalinja-museolle odottamaan rahamiesten kokoontumista Salpavaelluksen päättävään maanpuolustusjuhlaan ja sen yhteydessä pidettävään pylväiden huutokauppaan. Kivenveistäjä Heikki Savolainen (vas) ja kivet kuljettanut Olli Suurpää mittakaavana.Kuva kertoo.

Salpalinjan rakentamistöistä 70 vuotta

Salpalinjan perinneyhdistys on myös mukana Salpavaelluksen päättävässä maanpuolustusjuhlassa. Yhdistys haluaa nostaa juhlassa esiin vuoden 1944. Tuolloin Salpalinjan rakentamistöiden päättymisestä samoin kuin maamme kunniakkaista torjuntataisteluista on kulunut 70 vuotta.

Perinneyhdistys käyttää maanpuolustusjuhlassa noin kymmenen minuutin ”ammattipuheenvuoron”, jossa tuodaan painavasti esiin Salpalinjan merkitys Suomen historiassa. Puheen pitäjää ei ole vielä päätetty.

Salpavaelluksen päättävä maanpuolustusjuhla sunnuntaina 29.6.2014 Miehikkälän Salpalinja-museolla on osa yhdistyksen vuotuista Salpa-perinnepäivää. Yhdistys pitää luontevana järjestää Salpa-tapaamisen Salpavaelluksen yhteydessä, jolloin paikalla on väkeä ja puitteet perinneyhdistyksenkin tapahtumalle ovat otolliset. Näin oli myös viime vuonna.Salpalinjan perinneyhdistys on oivaltanut Salpavaelluksen päättävän maanpuolustusjuhlan puitteet oivalliseksi myös vuotuiselle  Salpa-tapaamiselle, niin kuin vuonna 2013 . Kuva Terho Ahonen

Mikko Halkilahti ottaa vaeltajat vastaan

Mikko Halkilahti osallistuu Salpavaellukselle, ottaa vaeltajat vastaan maanpuolustusjuhlaan ja  pitää puheen. Kuva RUL.Ensimmäistä vuottaan Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtajana toimiva Mikko Halkilahti ottaa suojelijan edustajana Salpavaeltajat vastaan 29.6.2014 pidettävässä vaelluksen päättävässä maanpuolustusjuhlassa.

Perinteiseen tapaan kaikki vaeltajat marssivat viimeiset kymmenet metrit Miehikkälän Salpalinja-museon pihaan tahtimarssia Sillanpään marssilaulun tahdissa. Sen kajauttaa Suomen Rauhanturvaajaliiton Faitterit-soittokunta.

Kun vaeltajat ovat ryhmittyneet paikoilleen, vaelluksen johtaja Risto Sivula ilmoittaa vaeltajat sotilaallisesti suojelijalle. Ilmoituksen jälkeen vaeltajat istuutuvat heille varatuille paikoilleen ja juhla alkaa puheenjohtaja Halkilahden puheella.

Sekä Halkilahti että RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen sekä muita liittohallituksen jäseniä osallistuu myös itse vaellukseen.

Salpalinja-opastukset jatkuvat upseerioppilaille

Vasemalla Risto Sivula, Timo Pöysti, Salpalinja-opas Jarkko Tawast ja RUK:n nuorempi kurssiupseeri Juho Malinen. Kuva Terho AhonenRUK:n puolelta ei ole näköpiirissä esteitä, etteivätkö Salpalinja-opastukset reserviupseerikursseille jatkuisi myös seuraavan 244 kurssin jälkeenkin. Näin sanoi Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Timo Pöysti perjantaina Salpavaellus-tapahtuman oppaiden ja koulun johdon yhteistyölounaalla Haminassa. Hänen mukaansa kaikin puolin hyvin pelaavaa ja motivoitunutta toimintaa ei ole syytä kuin jatkaa. Hän esitti lämpimät kiitokset oppaille ja toivoi työn jatkuvan myös heidän puoleltaan.

Tähän mennessä Virolahden Ravijoella Harjun maastossa ovat Salpavaellus-tapahtuman oppaat perehdyttäneet viidellä kurssilla noin 3100 upseerioppilasta Harjussa kolmen tunnin ajan kunkin. Siihen on tarvittu 310 yhtä pitkää opasvuoroa.

Eversti Pöysti näki suuriarvoisena oppaiden vapaaehtoistyön merkityksen upseerioppilaiden sotahistoria- ja myös linnoitustietämyksen lisääjänä. Hän katsoi sen olevan täydentämässä sitä samaa työtä, jota RUK:n kouluttajatkin tekevät. Vapaaehtoispanos osaltaan voi myös hyvinkin iskostua vaellusoppaiden esimerkin kautta upseerioppilaisiin yhtenä konkreettisena osana kokonaismaanpuolustusta.

Salpavaelluksen johtaja Risto Sivula kiitti Salpalinja-oppaita pyyteettömästä työstä ja toivoi heidän esimerkkinsä kannustavan mukaan myös uutta verestä voimaa työn jatkuvuuden turvaksi.

Lounaan päätteeksi Salpalinja-opas Juha Kilpeläinen päivitti opastustietoutta siltä osin kuin sota-arkisto on tuonut yksityiskohtiin tarkennuksia.

eRUK:n upseerioppilaille opastus on tuttua näille miehille. Edestä Sami Forsström, Kauko Tykkyläinen, Kari Suoknuuti, Heikki Savolainen, Erkki Rikkola, Kari Tahvanainen ja takana Hannu Lavonen. Kuva Terho Ahonen

Juha Kilpeläinen kävi läpi Salpalinja-tietouden yksityiskohtia. Istumassa oikealta Osmo Kimmo, Jorma Mänttäri, Hannu Ilves, Matti Kuukka ja Kyösti Kotola. Kuva Terho Ahonen.