Uutiset

Ensimmäistä vuottaan Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtajana toimiva Mikko Halkilahti ottaa suojelijan edustajana Salpavaeltajat vastaan 29.6.2014 pidettävässä vaelluksen päättävässä maanpuolustusjuhlassa.

Perinteiseen tapaan kaikki vaeltajat marssivat viimeiset kymmenet metrit Miehikkälän Salpalinja-museon pihaan tahtimarssia Sillanpään marssilaulun tahdissa. Sen kajauttaa Suomen Rauhanturvaajaliiton Faitterit-soittokunta.

Kun vaeltajat ovat ryhmittyneet paikoilleen, vaelluksen johtaja Risto Sivula ilmoittaa vaeltajat sotilaallisesti suojelijalle. Ilmoituksen jälkeen vaeltajat istuutuvat heille varatuille paikoilleen ja juhla alkaa puheenjohtaja Halkilahden puheella.

Sekä Halkilahti että RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen sekä muita liittohallituksen jäseniä osallistuu myös itse vaellukseen.

RUK:n puolelta ei ole näköpiirissä esteitä, etteivätkö Salpalinja-opastukset reserviupseerikursseille jatkuisi myös seuraavan 244 kurssin jälkeenkin. Näin sanoi Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Timo Pöysti perjantaina Salpavaellus-tapahtuman oppaiden ja koulun johdon yhteistyölounaalla Haminassa. Hänen mukaansa kaikin puolin hyvin pelaavaa ja motivoitunutta toimintaa ei ole syytä kuin jatkaa. Hän esitti lämpimät kiitokset oppaille ja toivoi työn jatkuvan myös heidän puoleltaan.

Tähän mennessä Virolahden Ravijoella Harjun maastossa ovat Salpavaellus-tapahtuman oppaat perehdyttäneet viidellä kurssilla noin 3100 upseerioppilasta Harjussa kolmen tunnin ajan kunkin. Siihen on tarvittu 310 yhtä pitkää opasvuoroa.

Eversti Pöysti näki suuriarvoisena oppaiden vapaaehtoistyön merkityksen upseerioppilaiden sotahistoria- ja myös linnoitustietämyksen lisääjänä. Hän katsoi sen olevan täydentämässä sitä samaa työtä, jota RUK:n kouluttajatkin tekevät. Vapaaehtoispanos osaltaan voi myös hyvinkin iskostua vaellusoppaiden esimerkin kautta upseerioppilaisiin yhtenä konkreettisena osana kokonaismaanpuolustusta.

Salpavaelluksen johtaja Risto Sivula kiitti Salpalinja-oppaita pyyteettömästä työstä ja toivoi heidän esimerkkinsä kannustavan mukaan myös uutta verestä voimaa työn jatkuvuuden turvaksi.

Lounaan päätteeksi Salpalinja-opas Juha Kilpeläinen päivitti opastustietoutta siltä osin kuin sota-arkisto on tuonut yksityiskohtiin tarkennuksia.

e

Helsingin Sanomien näyttävä uutisointi 5.3.2014 Salpalinjan korsujen kunnossapidosta kylmän sodan aikana sai vipinää myös täällä netissä. Hesarin verkkosivuilla itse uutista kommentoitiin noin 80 kertaa. Facebookissa parrat pärisivät tavallista sähäkämmin. Myös näillä sivuilla vierailtiin selvästi talvipäiviä useammin. Pelkästään Salpalinjaa haettiin Googlen hakukoneella ko. päivänä noin 500 kertaa, karkeasti kymmenkertainen määrä ”normaaliin”.

Salpalinjan salat –blogissa vieraili ”uutispäivänä” sen neljän vuoden historian suurin määrä lukijoita yhtenä päivänä, noin 400 eri henkilöä. Tavallisesti päiväkävijöiden määrä arkena on ollut kymmenissä, joista aina noin puolet on uusia. Kaikkinensa kyseisessä blogissa on jo käynyt yli 22 000 eri henkilöä. Heistä noin joka toinen palaa sivustolle uudelleen.

Tämäkin http://yle.fi/uutiset/olin_70-luvun_alussa_tekemassa_sotasuunnitelmia_tanne/7125379 juttu on tuon Hesarin jutun suora seuraus.

Etelä-Kymenlaakson matkailun markkinointiorganisaatio Kaakko 135 painottaa Helsingissä retkimessuilla vahvasti Salpalinjaa. Pääosassa GoExpo-messujen 7.-9.3 Kaakko 135-osastolla on Salpapolku ja siinä samalla myös sen yksi vakiokäyttäjä Salpavaellus-tapahtuma.

Salpavaellusta esittelevät Messukeskuksen 6p 169 –osastolla ko. viikonlopun perjantaina ja sunnuntaina Juha Kilpeläinen ja lauantaina Terho Ahonen. Heidän kimppuunsa kannattaa hyökätä, jos vähänkään ensi kesän vaelluksen mieliinjäävät elämykset kiinnostavat.

21. kerran järjestettävän vaelluksen yksityiskohdat löytyvät tältä sivustolta. Siihen kävijöitä ohjataan jakamalla vaelluksen omaa käyntikorttia, jonka tärkein viesti on vaelluksen nettiosoite.

Ensimmäisiä ilmoittautumisia vaelluksen kaikille reiteille on jo tullut.

Salpalinjan opaskurssi alkaa olla täysi. Se on saanut erittäin hyvän suosion. Oppilasmäärä hipoo 40 asiasta innostunutta. Erityisesti kaivattaisiin uutta voimaa vielä Miehikkälästä ja sitäkin enemmän Virolahdelta.

Enemmistö opasoppilaista on Lappeenrannasta, parisenkymmentä.

– Nyt olisi syytä pitää kiirettä, ilmoittautumisia vastaanottava Elina Lyijynen hoputtelee.

Opaskoulutukseen on 18.2.2014 päätetty ottaa 35 hakijaa. Ihan kaikki halukkaat eivät mahtuneet. Peruutuspaikkoja kannattaa kuitenkin Elinalta kysellä. Alustavasti on suunniteltu, että syksyllä ennen kurssin yritysosuuden alkua järjestetään yhden päivän kertaus. Siihen pääsevät mukaan kaikki halukkaat.

katso lisää Opaskoulutus ohjelma

Suomen Reserviupseeriliiton hallitus on  päättänyt myöntää vuoden 2013 maanpuolustustekopalkinnon Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerholle. Valtakunnallinen palkinto on tunnustus kerhon pitkäaikaisesta työstä Salpalinjan vaalimisessa ja tunnetuksi tekemisessä.

Vaikka tunnustus on muodollisesti myönnetty yhdelle kerholle, on valinnan taustalla ja kohteena käytännössä myös ne yhteistyökerhot, joiden kanssa Virolahden ja Miehikkälän reserviupseerit ovat Salpavaellusta järjestäneet ja sitä johtaneet. Tunnustus on siten palkinto siinä samalla Luumäen Reserviupseerikerholle, Luumäen Reserviläisille ja Kaakonkulman Reserviläisille.

Salpavaellus-tapahtuman opasringissä, joka myös perehdyttää RUK:n upseerioppilaita Salpalinjaan, on mukana maanpuolustusihmisiä, reservipseereita ja reserviläisiä muun muassa Haminasta, Helsingistä, Lahdesta ja Lappeenrannasta. Se osaltaan kertoo, että työ koetaan mielekkääksi pitkienkin matkojen takaa.

– Otamme nöyränä ja kiitollisena palkinnon vastaan. Katsomme, että työmme on nyt huomioitu koko maassa. Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerho ry:n johtamissa toiminnoissa on luotu yhteistä hyvää paikkakunnalle ja kohotettu kansalaisten maanpuolustushenkeä ja –tahtoa. Samalla Salpalinjaan liittyvät tehtävät ovat osaltaan olleet ”kertausharjoituksina” edelleen kehittämässä kerhon jäsenten johtamistaitoja ja parantaneet heidän maanpuolustusvalmiuttaan merkittävällä tavalla, kerhon puheenjohtaja Petri Rajajärvi iloitsee.

Lisää aiheesta: http://www.rul.fi/uutiset/vuoden-maanpuolustusteko-tunnustuspalkinto-salpalinjan-vaalijoille/#more-2171

Salpavaelluksella on ollut pitkään tarjolla kahden yön reitti, joka on lähtenyt liikkeelle vaellusviikonlopun perjantain illansuussa. Nyt kyseinen reitti on nimeltään YH:sta Salpalinjaan. Ensimmäisen illan aikana se esittelee Luumäellä nimensä mukaisesti loppusyksyn 1939 YH:n (ylimääräiset harjoitukset) aikana tehtyjä linnoituksia sekä Luumäen linjan rakenteita unohtamatta tietenkään Salpalinjan linnoitteita. Mahtuupa joukkoon myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia venäläisten patteritöitä. Reitin ensimmäinen yöpyminen on Lensulassa.

Toisena päivänä reitti käy Suoanttilassa Lusikkovuoren luolassa, joka on lajissaan Salpalinjan suurin. Entisen Ylämaan kunnan pohjoisosissa reitti kiertää uusia polkuja ja tuo nähtäviin ainakin kuusi aiemmin Salpavaelluksella käymätöntä korsukohdetta.

YH:sta Salpalinjaan – reitin toinen yöpyminen on uudessa paikassa Hostikalla Kasarinjärven itärannalla. Järjestely heittokuljetuksineen tuo uutta ilmettä varsinkin sunnuntaille, kun Mustanlammen korpimaisemat jätetään tällä kertaa väliin.

Mainittakoon, että heittokuljetuksia joudutaan tekemään kaikilla Salpavaelluksen reiteillä. Niitä tehdään linja-autoilla, mutta osittain ja lyhyitä pätkiä mahdollisesti myös puolustusvoimien Pasi-ajoneuvoilla.

Miehikkälästä katsottuna etelään suuntautuvan vaellusreitin nimenä on ensi kesänä Operaatio Para Bellum – totta kai. Nimen kolme ensimmäistä sanaa ja teema ovat suoraan Ville Kaarnakarin viime syyskuussa ilmestyneestä huikeasta sotaromaanista, jonka fiktio-osaan ”totta kai” –kaneetti viittaa.

Ja toisaalta on hyvin luonnollista, että Salpavaellus ottaa kirjan taistelumaastojen esittelyn Ravijoella ja Harjussa ohjelmaansa. Kirjan taistelu on nimittäin ensimmäinen kaunokirjallinen taistelu koskaan Salpa-asemassa. Kirjailija tulee itsekin paikalle kertomaan teoksensa taustoista. Asekätkentä on yksi kirjan juonilinja ja sitäkin reitillä sivutaan. Kirjateemassa liikutaan muuten samalla alueella, jossa Salpavaellus-oppaat ovat RUK:n upseerioppilaita perehdyttäneet Salpalinjaan.

Aiemmin ns. eteläreitillä vaeltaneille yllätys on nyt se, että vaeltajat kuljetetaankin vaelluksen kokoontumispaikalta Miehikkälän Salpalinja-museolta Virolahden Bunkkerialueelle ja sieltä patikoidaan Ravijoelle ja yöksi Suomenlahden rantaan Rantaharjuun. Sunnuntaiaamuna perehtyminen tapahtuu edelleen rantamaalla ja linja-autokuljetuksella reitin vaeltajat siirretään sitten vaelluksen päättävään maanpuolustusjuhlaan Miehikkälään.

Rauhanturvaajia osallistuu Salpavaellukselle muiden vaeltajien joukossa. Heillä on valittavana kaikki kolme reittiä oman mieltymyksensä mukaan. Kymenlaakson Rauhanturvaajat suosittelevat yhdessäolon näkökulmasta rauhanturvaajille osallistumista OPB-reitille, onhan kirjailija Kaarnakari rauhanturvaaja hänkin.

Viime kesänä ensimmäistä kertaa saman perheen lapsille ja aikuisille tarkoitettu Laatuaikaa linjalle- reitti saa jatkoa nyt nimellä Kevyt korsukierros – lapset ja aikuiset. Nimensä mukaisesti se sopii niin lapsille huoltajineen, mutta myös kenelle tahansa aikuiselle patikointiosuudeltaan kevyimpänä reittivaihtoehtona.

Reitin ajatuksena on tietenkin edelleen myös se, että matkaan voivat lähteä lapset, lapsenlapset, kummilapset, ketkä tahansa nuoret, turvallisesti luottoaikuisensa kanssa. Oppaiden kertomia asioita voidaan kerrata aikuisen avulla vielä kauan kotona reissun jälkeen ja yhdessä koettu laatuaika vain jatkuu ja jatkuu. Reitti antaa nerokkaasti vaelluskonkareille ja muille Suomen lähihistoriasta kiinnostuneille vanhemmille mahdollisuuden siirtää tietonsa ja kokemuksensa suoraan maastossa uudelle sukupolvelle, perinnöksi tulevaisuuteen.

Kevyt korsukierros alkaa siirtymisellä Virolahden Ravijoelle. Siellä tutustutaan osin samoihin linnoitusmaisemiin kuin OPB-reitillä, mutta sitten patikkamatka suuntautuu kohti sisämaata Pihlajaan ja kuljetuksella Virolahden Bunkkerialueelle ja sieltä edelleen pyörien päällä yöksi Salpalinja-museon naapuriin, tukeutumisalueena Säästöpirtti. Sunnuntain aamupäivän reitti kiertelee sitten museon lähimaastoissa Miehikkälässä.

Salpavaelluksen 2014 päättävässä maanpuolustusjuhlassa myydään huutokaupalla Salpalinjan estekiviä mukailevat portinpylväät sotiemme veteraanien hyväksi. Pylväät veistetään Virolahden Pyterlahden punagraniitista, samasta kalliosta, josta Pietarissa sijaitsevan Aleksanteri I monoliitti on tehty! Aluskivien päälle tulevat kaksi pylvästä ovat noin 170 senttimetriä korkeat, hieman Salpalinjan estekiviä ohuemmat. Portinpylväät veistää talkootyönä Salpalinja-opas, kivialan ammattilainen Heikki Savolainen Virolahdelta. Idea portinpylväshuutokaupasta on Heikki Savolaisen. Salpavaelluksen järjestäjät päättivät, että saadut varat lahjoitetaan lyhentämättönä tasaerinä Luumäen, Miehikkälän ja Virolahden sotiemme veteraaneille. Salpavaelluksen pääjärjestäjät ovat samalta alueelta. Portinpylväät tuodaan Salpalinja-museolle nähtäville viikko kaksi ennen huutokauppaa. Ne myydään paikalla, siis ostaja hoitaa siirtokuljetuksen.